Seurakuntakasvumyyttien purkaminen

Kuinka löydetään yleismaailmallisesti sovellettavat seurakuntakasvun periaatteet? Kysymykseen vastaaminen luotettavasti ja käytännöllisesti ei ole vaistonvaraista eikä tapahdu tutkimalla rajallista määrää malliseurakuntia.

Christian A. Schwarz: Voisiko seurakunnan hoitamiseen ja seurakuntakasvuun olla hyödyllisempi lähestymistapa kuin pragmaattinen kysymys: ”Miten saamme enemmän väkeä seurakuntaan?” Juuri tähän laajin koskaan toteutettu tutkimuksemme keskittyi. Tulokset kyseenalaistavat paljon siitä, mitä tähän asti on markkinoitu ”seurakuntakasvun periaatteina”.

Kansainvälinen tutkimusprojekti
Schwarz, Seurakunnan luontainen kehitys -kirjassa

Kuinka löydetään yleismaailmallisesti sovellettavat seurakuntakasvun periaatteet? Kysymykseen vastaaminen ei ole vaistonvaraista eikä tapahdu tutkimalla rajallista määrää malliseurakuntia. On todellakin vain yksi tapa löytää kysymykseen vastaus: tieteellisesti terve tutkimus seurakunnista kaikkialla maailmassa. Tämän tajuaminen muodosti kehykset tutkimusprojektillemme. Tieteellisesti merkittävien väitteiden tueksi oli kerättävä riittävän laaja aineisto, joten tutkimukseen tarvittiin vähintään 1000 eri seurakuntaa kaikilta kuudelta mantereelta.

Tutkimushanke, jonka toteutti saksalainen Seurakunnan luontaisen kehityksen (NCD International) instituutti vuosina 1994–96 on toistaiseksi perusteellisin tutkimus seurakuntakasvun syistä.

Tarvitsimme isoja ja pieniä, kasvavia ja näivettyviä, vainottuja ja valtion tukemia, karismaattisia ja ei-karismaattisia, tunnettuja malleja ja täysin tuntemattomia seurakuntia. Tarvitsimme läpileikkauksen seurakunnista ja seuduista, joissa ilmenee hengellistä herätystä (kuten Brasilia ja Korea) sekä alueista, jotka maailmanlaajuisten mittapuiden mukaan ovat ennemminkin
”hengellisiä kehitysmaita” (kuten Saksa).
Tutkimuksesta tuli kaikkien aikojen kattavin seurakuntakasvun syitä
selvittävä projekti. Siihen osallistui seurakuntia kaikkiaan 32 maasta.
Kyselylomake, johon 30 jäsenen jokaisesta tutkimukseen osallistuvasta
seurakunnasta tuli vastata, käännettiin 18 kielelle. Lopulta meitä
odotti tehtävä analysoida 4,2 miljoonaa vastausta.

Tutkimuksen arvo

Kyseinen tutkimus on ensimmäinen maailmanlaajuinen tieteellisesti todennettava vastaus kysymykseen: ”Mitkä seurakuntakasvun periaatteet ovat tosia riippumatta kulttuurista ja teologisesta vakaumuksesta?” Näimme vaivaa löytääksemme oikean vastauksen kysymykseen: ”Mitä jokaisen seurakunnan ja jokaisen uskovan pitäisi tehdä noudattaakseen lähetyskäskyä nykypäivän maailmassa?”

Periaatteita vai malleja?

”Kun otetaan omaan seurakuntaan soveltuvaa oppia kasvavista seurakunnista, ei ainoastaan omaksuta niitä selityksiä, joita seurakunnanjohtajat usein esittävät menestyksen avaimiksi.”

Saattaa olla hämmentävää silmäillä seurakuntakasvua koskevaa kirjallisuutta. On koko joukko ohjelmia, joissa väitetään: ”Tehkää niin kuin
me, niin saatte samat tulokset.” Valitettavasti monet näistä menettelytavoista ovat ristiriidassa keskenään. Yksi ryhmä tyrkyttää ”megaseurakuntia” tehokkaimpana tapana saada yhteisö evankelioitua, kun taas toinen ryhmä esittää, että paras seurakunnan koko on pienryhmä,
miltei sellainen kuin useimmat kotiraamattupiirit. Jotkut esittävät,
että avain menestykseen on ei-uskoville suunnattu jumalanpalvelus, ja
toiset korostavat, että jumalanpalveluksen ainoa tavoite on Jumalan
palvominen ja pyhien varustaminen. Yksi ryhmä on vakuuttunut siitä,
että seurakuntasuunnitteluun täytyy yhdistää markkinointistrategioita,
kun taas toinen ryhmä nauttii terveestä seurakuntakasvusta eikä ole
koskaan kuullutkaan moisista menetelmistä. Tähänastisissa keskusteluissa ei ole tarpeeksi hyvin erotettu ”malleja” (= menettelytapoja, joista jollakin seurakunnalla jossakin päin maailmaa on hyviä kokemuksia) ja ”periaatteita” (= sitä, mikä sopii kaikkiin seurakuntiin kaikkialla). Niinpä monet mallit ovat olevinaan yleispäteviä periaatteita. Toisaalta testattuja periaatteita, jotka soveltuvat kaikkialle, pidetään joskus erheellisesti
”yhtenä mallina monien joukossa”.

”Jäljittely” kuvaa parhaiten menettelyä, jossa vain kopioidaan yhden malliseurakunnan työtä, periaatteisiin pohjautuva lähestymistapa taas sisältää kaksi vaihetta:
”pelkistäminen” ja ”räätälöiminen”.

Ne kiehtovat ”malliseurakunnat”, jotka kiinnostavat ja kasvavat

Kun SLK:ssa puhutaan mallin noudattamisesta, tarkoitamme seurakunnan
yritystä siirtää yhden ainoan menestyksekkään seurakunnan (useimmiten
megaseurakunnan) menetelmiä omaan tilanteeseensa. Tämä
lähestymistapa on erityisen kiehtova siksi, että näky, jonka toivotaan
toteutuvan omassa seurakunnassa, on tietyssä määrin jo nähtävissä
malliseurakunnan todellisessa elämässä.

On selvää, että korealaisen megaseurakunnan toimintamallia on vaikea – tai siis ihan MAHDOTON – jäljitellä Kerimäen kappeliseurakunnassa tai Vantaan Minttukirkossa.

Periaatteisiin pohjautuva lähestymistapa on erilainen. Siinäkin oletetaan, että malliseurakunnilla on meille paljon opetettavaa. Siinä ei kuitenkaan rajoituta yhteen erityiseen malliin, vaan siinä tutkitaan satoja malliseurakuntia — sekä isoja että pieniä — jotta saataisiin selville,
mitkä tekijät osoittautuvat sellaisiksi yleispäteviksi periaatteiksi, jotka
ovat olennaisia kaikille seurakunnille, ja mitkä tekijät ovat kenties
kiintoisia mutta eivät yleispäteviä, tehokkaaseen seurakuntakasvuun
liittyviä periaatteita.

Pelkistetyt, sovellettavissa olevat
periaatteet toimivat aina ja kaikkialla

Periaatteet saadaan pelkistämällä, poistamalla havainnoitavista malleista kaikki niiden erityis-, paikallis- ja kulttuuriväri. Toisessa vaiheessa täten saadut periaatteet räätälöidään tietyn seurakunnan käytännön tilannetta varten. (Katso yllä olevaa kuvaa.)

Tämä toisinaan työläs periaatteisiin pohjautuva lähestymistapa (pelkistäminen ja sitten räätälöiminen) ei kaikkien mielestä ole yhtä houkutteleva kuin pelkkä menestyksekkään malliseurakunnan tarkka jäljittely, mutta takuulla se on parhaiten toimiva tapa toimia sen hyväksi, että seurakunta voi olla Jumalan antaman kasvun väline. (1. Kor. 3:6,7)

Malliseurakunnista innostuminen on ok.
Seurakuntakasvun perusta on vain periaatteissa.

Ei siinä mitään vikaa ole, että saa innoitusta malliseurakunnasta. Jos kuitenkin haluamme mennä ihastuksesta edemmäs, toisinnettavien tekijöiden siirtämiseen, meidän on pyrittävä löytämään yleispätevät periaatteet, joihin kaikenlainen seurakuntakasvu perustuu.

Kaikki Seurakunnan luontaisen kasvun aineisto ja toiminta kirjallisuudesta e-testeihin ja seurakunnan laatututkimuksesta valmennusprosessiin on yleispäteviin raamatullisiin ja tieteellisiin periaatteisiin pohjautuvaa.

Onko ”kasvu” sopiva kriteeri?

”Ei jokainen kasvava seurakunta ole laadullisesti ’hyvä’ seurakunta.”

Seurakuntakasvuliikkeen piirissä vallitsee ääneen lausumaton olettamus, että ”kasvavat seurakunnat” ovat automaattisesti ”hyviä seurakuntia”.
Mutta onko rinnastus oikea? Seurakuntakasvua koskevasta kirjallisuudesta voimme löytää useita erilaisia väittämiä aiheesta, mutta loppujen lopuksi ne ovat vain mielipiteitä ja aavistuksia. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että vaikka seurakunnan määrällistä kasvua (kokoa ja kasvunopeutta) voisi mitata tietyssä määrin tarkasti, ei vielä ole ollut käytettävissä luotettavaa menetelmää laadullisen kasvun mittaamiseksi puolueettomasti ja toteen näytettävissä olevin tunnusmerkein.
Seurakunnan luontainen kehitys (NCD International) kehitti yli kymmenen vuotta nimenomaan kehittämään tällaista arviointityövälinettä seurakunnille. Kun se on nyt saanut kansainvälisen tutkimuksen päätökseen, meillä on menetelmä, jonka avulla mikä tahansa seurakunta voi määritellä ”laatuindeksinsä” (LI). Menetelmä perustuu kahdeksaan laatutekijään, joihin voit perehtyä SLK-kirjojen ja –koulutuksen avulla.

Neljä seurakuntakategoriaa
LAADUN YHTEYS KASVUUN

Alla olevat kuvat osoittavat, että laadun ja määrän välisen suhteen perusteella on tunnistettavissa neljä selvää seurakuntakategoriaa: korkealatuiset, heikkolaatuiset, näivettyvät ja kasvavat.

NCD Internationalin maailmanlaajuinen tutkimus mahdollistaa ensimmäistä kertaa pätevät päätelmät kustakin neljästä kategoriasta.

a. Oikeanpuoleinen yläneljännes: laadultaan keskitasoa paremmat
seurakunnat (LI yli 56, kaikkien keskitasoa parempien kasvavien
seurakuntien keskiarvo) sekä keskitasoa suurempi kasvu jumalanpalvelusten kävijämäärissä (10 prosenttia tai enemmän viiden
vuoden aikana).
b. Vasemmanpuoleinen yläneljännes: laadultaan keskitasoa paremmat
seurakunnat, joissa jumalanpalveluksissa käynti kuitenkin vähenee.
c. Vasemmanpuoleinen alaneljännes: laadultaan keskitasoa heikommat
seurakunnat (LI alle 45, kaikkien näivettyvien seurakuntien
keskiarvo), joissa jumalanpalveluksissa käynti vähenee.
d. Oikeanpuoleinen alaneljännes: laadultaan keskitasoa heikommat
seurakunnat, joissa jumalanpalveluksissa käydään keskimääräistä
enemmän.

Kasvavien ja näivettyvien seurakuntien välillä on laadullinen ero: tutkimus, joka kattoi
yli 1000 seurakuntaa kaikilta kuudelta mantereelta, osoittaa että kasvavilla seurakunnilla on kaikilla kahdeksalla alueella keskimäärin korkeampi laatuindeksi kuin näivettyvillä.

Suomessa toteutetut seurakunnan SLK-tutkimukset osoittavat saman: kasvat seurakunnat ovat laadukkaita kaikilla tai useimmilla 8 laatualueella. Usein laatututkimuksen tulos on yllättänyt seurakunnan johdon ja aktiivijäsenet hyvin myönteisesti.
Valitettavasti joskus on käynyt päinvastoin.

”65-hypoteesi”
Laatutaso, jolla seurakuntakasvu on varmaa.

”Tämä on niitä harvoja seurakuntakasvun periaatteita, joista emme ole löytäneet vielä ainuttakaan poikkeusta mistään päin maailmaa.”

Väite, että on olemassa laadullinen arvo, jonka jälkeen aina ilmenee määrällistä kasvua (täsmällisin tilastokäsittein: 99,4 prosentin todennäköisyydellä), saattaa aluksi kuulostaa mielettömältä. NCD:n tutkimusaineisto ja kokemukset 70 000 seurakunnasta eivät kuitenkaan jätä sijaa millekään muulle tulkinnalle. Lähemmin tarkasteltuna ilmiö ei enää vaikutakaan niin yllättävältä. Mitä oikein tarkoittaa, että seurakunta on saavuttanut kaikilla kahdeksalla alueella laatuindeksin 65?

Jos riisumme ilmaisun tilastokielen vaikeaselkoisuudesta, se merkitsee
seuraavaa: kyseisessä seurakunnassa johtajat ovat kokosydämisesti
omistautuneita seurakuntakasvuun; siellä miltei jokainen uskova
käyttää lahjojaan seurakunnan parhaaksi; siellä useimmat aktiiviseurakuntalaiset elävät uskoa todeksi voimallisesti ja tarttuvan innostuksen vallassa; siellä seurakuntarakenteita arvioidaan sen mukaan, palvelevatko ne seurakuntakasvua vai eivätkö; siellä jumalanpalvelukset
ovat useimpien seurakuntalaisten mielestä viikon kohokohta; siellä
kristittyjen yhteyden rakkaudellinen ja eheyttävä voima on koettavissa
pienryhmissä; siellä lähes kaikki uskovat auttavat lahjojensa
mukaan
täyttämään lähetyskäskyä; siellä Kristuksen rakkaus läpäisee
miltei kaiken seurakunnallisen toiminnan
. Onko sellaisen seurakunnan
mahdollistakaan polkea paikallaan tai näivettyä?

Schwarz toteaa:
”Kun vierailen seurakunnissa, joissa ”65-hypoteesi” pitää paikkansa,
minut valtaa aina voimakas tuntu Pyhän Hengen läsnäolosta.

Allekirjoittaneella on samoja kokemuksia Suomesta.

Kolmen eri seurakunnan laatuindeksit (LI): ”65-hypoteesin” mukaan C-seurakunta
on varmasti kasvava seurakunta (VJ = valtuuttava johtajuus; LP = lahjoihin perustuva palvelutehtävä; IH = intohimoinen hengellisyys jne.)

Myös alle 65 voi riittää

”65-hypoteesi” ei missään nimessä väitä, että jokaisella kasvuhaluisella seurakunnalla täytyy olla laatuindeksi 65 jokaisella kahdeksalla
alueella. Tämä laatuarvo on oikeastaan melko korkea. Suurella
enemmistöllä kasvavista seurakunnista on huomattavasti alempi laatuarvo.

”65-hypoteesi” yksinkertaisesti väittää, että aina kun kaikki kahdeksan arvoa kipuavat 65:een, seurakunnan kasvun tilastollinen todennäköisyys on 99,4 prosenttia. Toisaalta tämä on yksi niistä harvoista
seurakuntakasvun periaatteista, joihin meidän on vielä löydettävä
yksi ainoa poikkeus jostain päin maailmaa.

Huomaa yllä oleva kuvio. Siitä näkyvät kolmen tutkimuskohteena olleen
seurakunnan profiilit. Kuvion mukaan A-seurakunnalla on korkein
mitattavissa oleva laatu (Toimivat rakenteet) ja B-seurakunnalla heikoin (Intohimoinen hengellisyys).
Voimmeko vain kuvan käyriä katsomalla päätellä, mikä näistä kolmesta seurakunnasta kasvaa määrällisesti? ”65-hypoteesin” perusteella on mahdollista sanoa, että C-seurakunta on 99,4 prosentin todennäköisyydellä kasvava seurakunta, koska kaikki kahdeksan laatuindeksiarvoa ovat 65:ssä tai sen yläpuolella.

Ei helppoa tietä SEURAKUNTAKASVUUN
Yksi tieteellisesti puolustettavissa oleva keino

Kun kysytään, mitä täytyy tapahtua, jotta jumalanpalveluksiimme tulisi
enemmän väkeä, voin tarjota vain yhden tieteellisesti puolustettavissa
olevan vastauksen: ”Meidän täytyy nähdä vaivaa päästäksemme indeksiin 65 kaikilla kahdeksalla laatualueella.” Vastauksestani ei ehkä oikein pidetä, mutta se on totta. Miksi siitä sitten puhutaan niin harvoin,
kun keskustellaan osallistujamäärän lisäämisestä?

Christian A. Schwartz toteaa:
”Väärinkäsitysten välttämiseksi sanon vielä: ”65-hypoteesi” ei missään
nimessä väitä, että tällaisen kasvun saavuttaminen on helppoa.
Eikä se ole mikään taikatemppu tai pikaratkaisu, joka lupaa välitöntä
kasvua napinpainalluksella. Se on — tämä on ankeaa todellisuutta —
kivinen tie.”

Laatu tuottaa määrää
Tarkista ajattelu- ja toimintatapasi

Tutkimuksen ja pitkäaikaisen kansainvälisen kokemuksen valossa näyttää hyvin arveluttavalta ottaa yhä uudelleen seurakunnan hoitamisen mittapuuksi ”kasvavia seurakuntia” (puhtaasti määrällinen tunnusmerkki).

Tutkimus ja käytännön kokemus osoittaa, että useimmissa tapauksissa määrällisen kasvun puute ilmaisee laadullista ongelmaa. Tietyn laatutason yläpuolella ei ole lainkaan paikallaan polkevia tai näivettyviä seurakuntia.

Laatu tuottaa määrää. Tämä tosiasia on pätevä peili oman ajattelu- ja toimintatavan tarkistamiseen.

SLK Suomi on olemassa – Paavalin sanoja mukaillen – sen tähden,
”että työnne tuottaisi teille yhä enemmän hedelmää.” (Fil. 4:17.)

Ollaanko joskus näissä merkeissä yhteyksissä?

Kari Pölönen
kari.polonen@gmail.com
0400 173 365

Lähde:
Seurakunnan luontainen kehitys kirja,
Päivä osakeyhtiö 2003 ja
SLK Suomen valmennus- sekä koulutusaineisto

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s